Bassokitarat ovat usein musiikkituotannon laulamattomia sankareita. Mukaansatempaava bassolinja voi tehdä kappaleestasi hitin, tehostaa rytmiryhmääsi ja viedä kappaletta eteenpäin. Se on soitin, joka sitoo kaiken yhteen ja yhdistää kaikki muut soittimet yhtenäiseksi ja voimakkaaksi äänimaailmaksi.

Jokaisella soittimella on omat sääntönsä äänitettäessä, eikä bassokitara poikkea tästä. Bassokitaran syvän matalan äänen ja sykkivän tunnelman ansiosta sen on löydettävä hienovaraisesti paikkansa miksauksessa ilman, että se vie huomion, mutta samalla siitä on tultava olennainen osa kappaletta.

Kuulostaa monimutkaiselta, eikö?

Itse asiassa bassokitaran äänittäminen on suhteellisen yksinkertaista, kunhan tunnet käytössäsi olevat työkalut ja tiedät, miltä täysimittainen bassokitara kuulostaa.

Voit kokeilla muutamia eri menetelmiä, ja tässä artikkelissa käymme ne läpi yksi kerrallaan ja selitämme kunkin lähestymistavan hyvät ja huonot puolet.

Sukelletaan mukaan!

Miksi se eroaa kitaran äänittämisestä?

Kitaran ja bassokitaran äänittämisessä on melko paljon eroja.

Ensinnäkin bassokitara nauhoitetaan usein DI-boxilla, joka mahdollistaa puhtaan signaalin tallentamisen ja helpottaa vahvistimen efektien lisäämistä myöhemmin. Puhumme tästä lisää myöhemmin, mutta nyt on hyvä tietää, että tämä on suoraviivaisin tapa nauhoittaa bassokitara ja myös tapa, joka tarjoaa enemmän äänen muokkausmahdollisuuksia tuotannon aikana.

Kitaroita varten laitamme yleensä mikrofonin vahvistimen eteen, jolloin ääni on täyteläisempi ja voit myös äänittää stereona, jolloin musiikki tuntuu laajemmalta. Vaikka kitaran voi kytkeä suoraan audioliitäntään ja nauhoittaa puhtaan äänen, se vie yleensä osan kitaran, vahvistimen ja efektien yhdistelmän luomasta äänipaletista, varsinkin jos kitaristi käyttää analogisia laitteita.

Siitä puheen ollen, kun nauhoitat bassoa, se kannattaa tehdä monona, jotta vältät vaiheongelmat, joita voi esiintyä stereonauhoituksissa. Ääniteknikot käyttävät usein lähimikrofonointia korostaakseen matalia ääniä, koska mikrofoni on lähellä lähdettä. Myös kitaroita voidaan mikittää lähimikrofonilla, mutta se on pikemminkin luova valinta kuin välttämättömyys.

Kaiken kaikkiaan uskon, että bassojen äänitykset eivät välttämättä ole helpompia kuin kitaroiden, mutta kun käytettävissäsi on vähemmän vaihtoehtoja, prosessi on suoraviivaisempi. Tarkastellaanpa kolmea lähestymistapaa, joita voit käyttää bassoa äänittäessäsi.

Vaihtoehto 1: Basson äänittäminen audioliitännälläsi

Yksinkertaisin tapa äänittää bassokitara on liittää se suoraan audioliitännän instrumenttituloon. Tämä tekniikka tunnetaan nimellä DI, joka on lyhenne sanoista Direct Injection, ja se toimii loistavasti kaikissa genreissä.

Tallentamalla bassoa suoraan käyttöliittymään voit mukauttaa soundiasi täysin DAW:n kautta ja käyttää vahvistimia ja bassotehosteita luodaksesi oman soundisi. Se on myös ylivoimaisesti paras vaihtoehto basson jäljittämiseen.

Muista vain aktivoida "Inst"-painike, jotta Hi-Z-piiri aktivoituu ennen tallennusta. Useimmissa nykyaikaisissa liitännöissä on omat Hi-Z-tulot linjatasoisille instrumenteille, kuten bassolle tai sähkökitaralle, tai niissä on XLR/TRS/TS-kombiliitännät instrumenttikaapeleita varten.

On sanomattakin selvää, että käyttöliittymän mikrofonien esivahvistimien laadulla on suuri vaikutus signaalin äänenvoimakkuuteen ja kohinatasoon. Heikkolaatuiset esivahvistimet aiheuttavat ei-toivottua kohinaa, ja bassopainikkeista saattaa tulla humina, joka heikentää äänitysten laatua.

Lyhyesti sanottuna, jos nauhoitat suoraan DI:hen, audioliitäntäsi on kriittinen työkalu, joten varmista, että se on riittävän laadukas säilyttämään instrumenttisi luonnollisen sävyn, lisäämättä ei-toivottua kohinaa tai väritystä.

Vaihtoehto 2. Bassovahvistimen äänittäminen mikrofonilla ja vahvistimella

Jos sinulla on mahdollisuus äänittää tehokas bassovahvistin kotona, tee se. Et tule katumaan sitä.

Vaikka äänittäminen täydellä äänenvoimakkuudella on usein vaikeaa kotistudiossa, laadukkaissa ääniliitännöissä on nykyään mikrofonin esivahvistimet, jotka voivat vahvistaa matalamman äänenvoimakkuuden signaalia aiheuttamatta ei-toivottua kohinaa. Mutta jos voit painaa äänenvoimakkuutta, se on ehdottomasti miellyttävin lähestymistapa realistisen äänen aikaansaamiseksi!

Mikrofonin sijoittelu bassovahvistimen äänittämistä varten ei poikkea sähkökitaravahvistimista: mikrofonin sijoittaminen suoraan kaiuttimen kartion kohdalle luo kirkkaamman äänen, kun taas sivulle sijoitettu mikrofoni antaa tummemman äänen.

Bassokitarassa dynaamiset mikrofonit ovat vakiovaihtoehto: ne ovat raskaita mikrofoneja, jotka selviytyvät suurista äänenvoimakkuuksista ja bassovahvistimien ilmavirroista suhteellisen helposti. Pidä vain mielessä läheisyysvaikutus, sillä sinulla on jo paljon matalia ääniä, joiden kanssa työskennellä.

Kaiken kaikkiaan mikrofonit, jotka toimivat hyvin potkurumpujen kanssa, voivat tehdä loistavaa työtä myös bassovahvistimien kanssa.

Vaihtoehto 3. Basson äänittäminen mikrofonilla ja DI:llä samanaikaisesti

DI-boxilla voit jakaa audiosignaalin, eli voit tallentaa samanaikaisesti bassovahvistimesi äänen ja puhtaan ja käsittelemättömän signaalin, jota voit käyttää myöhemmin uudelleenäänitykseen.

Jos asetuksesi sallii sen, tämä on loistava vaihtoehto. Jos haluat tallentaa bassokitarasi autenttisen soundin ja samalla muokata soundiasi jälkituotannossa, tämä äänitystekniikka tarjoaa täydellisen tavan yhdistää raaka soundi täysin muokattavaan soundiin.

Kun käytettävissäsi on sekä vahvistettu ääni että selkeä DI-signaali, voit tutkia erilaisia vaihtoehtoja ilman, että soundi kärsii. Kokeile siis, jos sinulla on siihen mahdollisuus.

Miten saada oikea bassonsävel

Se, että osaat äänittää bassokitaraa, ei välttämättä tarkoita, että pystyt luomaan ammattimaisen miksauksen. Kuten kaikkien instrumenttien kohdalla, kyky luoda ainutlaatuinen ääni on se, joka saa bassokitarasi erottumaan miksauksessa.

Nyt kun tiedät, miten bassokitaraa äänitetään, katsotaanpa, miten saat soittimesi kuulostamaan ammattimaiselta ja ainutlaatuiselta.

Kokemukseni mukaan kyse on EQ:sta, ainakin aluksi. Bassokitaravahvistimessa, olipa se sitten oikea vahvistin tai vahvistinsimulaattori, on EQ, jolla voit säätää useiden taajuusalueiden äänenvoimakkuutta, yleensä basso, keskiääni ja diskantti.

Jos bassokitarasi kuulostaa mutaiselta, sinun on ymmärrettävä, mitkä taajuudet ovat ristiriidassa keskenään ja miten niitä voidaan säätää vastaavasti. Yleisin syy mutaiseen soundiin on se, ettei taajuushierarkiaa ole: vahvistat liian monia taajuuksia samanaikaisesti, ja tuloksena on epäselvä, matalien äänien sekamelska. Dramaattiset boostit voivat aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja, etenkin bassossa, jossa on kyse hienovaraisuudesta.

Jos äänesi kuulostaa ohuelta tai heikolta, yritä lisätä matalaa ääntä tai vähentää diskantteja. Liian suuret keskiäänet voivat myös ohentaa ääntäsi varjostamalla matalia taajuuksia, joten yritä korostaa matalampia taajuuksia poistamalla keskiääniä ja katso, onko ääni täyteläisempi.

Kun säädät EQ:ta, aloita kaikki tasot tasaisesta (0) ja yritä sitten pienillä säädöillä parantaa äänensävyäsi. Nyrkkisääntönä on, että on parempi leikata taajuutta kuin lisätä toista taajuutta, kun haluat tehdä muutoksia.

Monikaistakompressori on paras vaihtoehto, jos sinulla on ongelmia mutaisten miksausten kanssa. Kompressori auttaa sinua hienosäätämään bassokitarasi äänipalettia, tehostamalla tai lieventämällä taajuuksia tarvittaessa. Yhdessä EQ:n kanssa käytettynä kompressori voi tuoda ammattimaisia tuloksia.

Lisäksi se saa bassosi kuulostamaan kovemmalta samalla, kun huipputaso pysyy samana. Kun nimittäin valitset valikoivasti ne taajuudet, joita haluat parantaa, saat aikaan täyteläisemmän miksauksen, joka kuulostaa kovalta kaikilla taajuustasoilla.

Yritä asettaa kompressorin attack-aika muutamaan kymmeneen millisekuntiin, jotta äänen alkupurkaus pääsee läpi ilman, että sitä puristetaan. Vapautumisaika on yleensä varttisekunti, mutta kokeile, kunnes löydät sopivan pisteen.

Kun äänitän uutta bändiä, tämä on tavallinen lähestymistapani bassokitaran äänenmuodostukseen. Voimakkaan ja raikkaan soundin saamiseksi leikkaan usein keskitaajuuksia ja vahvistan bassoa ja diskanttia. Tämä tekniikka tekee bassosta iskevän ja toimii todella hyvin slap-bassossa.

Jos voit säätää matalia keskiääniä, jotka ovat yleensä 250-500 Hz:n alueella, yritä lisätä niitä, jotta basson läsnäolo vahvistuisi. Tämän tempun avulla bassokitaran pitäisi sulautua muuhun bändiin ilman, että se jää minkään muun elementin varjoon miksauksessa.

Joskus voit myös jättää bassokitaran äänen ennalleen. Taajuuksien jättäminen koskemattomiksi voi herättää henkiin selkeän ja syvän äänen ja antaa myös äänityksistäsi luonnollisemman tuntuisen.

Basson kerrostaminen ja tuplaaminen

Toisinaan vain yhden bassoraidan käyttö ei riitä parantamaan kappaleen matalaa loppupäätä. Silloin toisen bassoraidan lisääminen on järkevää, sillä se vahvistaa matalaa ääntäsi ja saa sen erottumaan paremmin miksauksessa.

Yksi helppo tapa tehdä tämä on kerrostaa äänitetty basso syntetisoidun basson kanssa. Tämä toimii erityisen hyvin EDM:n, popin tai hiphopin kaltaisissa tyylilajeissa, joissa syvä basso on tärkeää.

Kopioi bassoraitasi ja käytä syntetisaattoria, jossa on voimakas matala ääni, kuten sini- tai neliöaalto, ja sekoita se alkuperäisen bassoraitasi alle. Varmista, että syntetisaattori on alipäästetty, jotta se korostaa vain syviä taajuuksia varjostamatta pääbassoa.

Toinen hyvä tekniikka on rinnakkainen vääristymä. Kopioit bassoraitasi, lisäät vääristymää tai kylläisyyttä kopioon ja sekoitat sen sitten takaisin puhtaaseen soundiin. Tämä antaa bassollesi vääristyneen äänen luonteen, mutta pitää matalat äänet mukavan puhtaina.

Lopuksi on vielä jaetun taajuuden käsittely. Kuten aiemmin, kopioit bassoraitasi ja käytät suodattimia korkeiden ja matalien taajuuksien erottamiseen. Voit sitten käsitellä kumpaakin osaa erikseen; voit esimerkiksi lisätä säröä korkeisiin ääniin ja puristaa matalia ääniä, jotta ne pysyvät voimakkaina ja yhtenäisinä. Näin voit hallita paremmin sitä, miltä basson kukin osa kuulostaa miksauksessa.

Efektien käyttäminen bassossa

Bassokitaran efektit voivat parantaa soittimesi soundia huomattavasti, kunhan käytät niitä viisaasti ja hienovaraisesti.

Saturaatio ja overdrive ovat kaksi yleisintä bassoon käytettyä efektiä, koska ne lisäävät ylimääräisiä äänikerroksia ja saavat basson erottumaan kiireisessä miksauksessa. Ne ovat loistava tapa lisätä soundiin syvyyttä, mutta varmista, ettet liioittele, sillä saatat uhrata instrumentin kirkkauden.

Chorus- ja flanger-efektit voivat myös luoda mukavan tilan tai liikkeen tunteen bassosoundin ympärille. Nämä kaksi loistavat esimerkiksi funk-, pop- ja synteettipop- tai ambient-musiikissa, mutta jälleen kerran liioittelu voi saada bassosoundin kuulostamaan sotkuiselta.

Henkilökohtaisesti välttäisin kaikua. Matalat taajuudet voivat kadota kaikuun, mutta jos haluat lisätä hieman tilaa, kokeile sen sijaan kaikujen käyttöä korkeammilla taajuuksilla tai käytä hyvin lyhyitä, hienovaraisia ambient-efektejä.

Lopulliset ajatukset

Hyvän bassosoundin saaminen vaatii paljon kokeiluja ja erehdyksiä, ja tuottajan tehtäväsi on tutkia kaikki mahdolliset vaihtoehdot, joilla saat sähköbasson kuulostamaan hyvältä.

Valitse äänitystekniikka, joka sopii parhaiten taitoihisi ja laitteisiisi. Basso-osuuden nauhoittaminen suoraan DI:hen helpottaa elämääsi ja naapurisi ovat tyytyväisiä, mutta saatat menettää vahvistimen soundiominaisuudet, jotka tekevät bassosoundista ainutlaatuisen.

Olen silti nauhoittanut monia albumeita, joissa basso on kytketty suoraan audioliitäntään, ja se kuulostaa yleensä hyvältä.

Voit jopa äänittää bassoäänen ilman varsinaista bassokitaraa. Käytä vain MIDI-näppäimistöä ja basso-emulaattoria, joka useimmissa DAW-ohjelmissa on nykyään mukana. Se on kustannustehokas ratkaisu, mutta älä odota ihmeitä: oikean instrumentin ja basistin poistaminen yhtälöstä saa kappaleesi kuulostamaan keinotekoisemmalta.

Kunhan hyödynnät musiikin tuotantotekniikan nykyisiä mahdollisuuksia, voit löytää oman äänimerkkisi ja saada bassokitarasi loistamaan miksauksessa.

Pidä hauskaa!