Olet luultavasti kuullut jonkun puhuvan bassotaajuuksien "hyllyttämisestä" tai ekvalisaattorinsa "hyllysuodattimien" säätämisestä. Mutta mikä tarkalleen ottaen on hyllysuodatin, ja tarkemmin sanottuna, mikä on matalan hyllyn EQ?

Ajattele hyllysuodatinta kuin äänenvoimakkuuden säädintä, joka vaikuttaa kaikkeen tietyn taajuuspisteen alapuolella (tai yläpuolella) olevaan. Se on määritelmällisesti melko yksinkertainen! Kun matala hylly hoitaa kaikki bassotaajuudet, sen serkku, korkea hylly, huolehtii korkeista taajuuksista.

Aikoinaan monissa miksauskonsoleissa oli omat hyllytetyt ekvalisaattorit. Ne olivat yksinkertaisia äänenvoimakkuuden säätimiä, vähän niin kuin basso- ja diskanttisäätimet, jotka löytyivät autostereoista tai kotihifijärjestelmästä.

Nykyään useimmat meistä käyttävät DAW:ssa parametrisia taajuuskorjaimia, ja lähes kaikissa niissä on sisäänrakennettu matala- ja korkeahyllysuodattimet. Ne ovat ne pienet kaltevuudet EQ-käyrän molemmissa päissä. Itse asiassa olet saattanut käyttää niitä tietämättä, mikä niiden nimi on!

Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti alipäästösuotimiin ja autamme sinua ymmärtämään, mikä se on ja miksi se on hyödyllinen verrattuna alipäästö- tai ylipäästösuotimiin. Näytän tarkalleen, miten se toimii, milloin sitä kannattaa käyttää, ja joitakin suosikkitemppuja, joita olen oppinut viimeisen vuosikymmenen aikana miksaamisen aikana.

Matalan hyllyn ja korkean hyllyn suodattimet

Aloitetaan erittelemällä tärkeimmät erot matalan ja korkean hyllyn suodattimien välillä. Ne ovat periaatteessa saman kolikon kaksi puolta, jotka molemmat toimivat taajuuskaistan vastakkaisissa päissä.

Aloitan toteamalla, että korvamme pystyvät havaitsemaan ääniä vain noin 20 Hz:n ja 20 kHz:n välillä. Siksi useimmat EQ:t keskittyvät tälle alueelle. Tavallaan ei ole mitään järkeä käsitellä taajuuksia, joita emme kuule! Tämä kohdennettu lähestymistapa säästää myös kallisarvoista tilaa miksauksessa, pitää äänitiedostot pienempinä ja auttaa säilyttämään selkeän stereokuvauksen.

Matalahyllysuodatin on kuin bassotaajuuksien äänenvoimakkuuden säädin. Kun asetat katkaisupisteen (vaikkapa 200 Hz), suodatin vahvistaa tai leikkaa kaikkea kyseisen taajuuden alapuolella olevaa. Toisin kuin low-cut-suodatin, se ei kuitenkaan jarruta 200 Hz:n kohdalla. Sen sijaan se luo tasaisen kaltevuuden, joka nousee tai laskee vähitellen, kunnes se saavuttaa tavoitetaajuuden, ja tasaantuu sitten kuin hylly (siitä nimi!).

Katsotaanpa muutamia esimerkkejä:

Tässä on matalan hyllyn vahvistus - näetkö, kuinka se nostaa matalia taajuuksia tasaisesti?

Ja tässä on matalan hyllyn EQ-leikkaus - huomaa, kuinka se vähentää samoja taajuuksia.

Tarkista nyt korkeahyllyinen tehostin. Se tekee saman asian, mutta vastakkaisessa päässä!

Ja lopuksi meillä on korkea hyllyleikkaus. Näyttää aika tutulta, eikö?

Kuten näet, matalan ja korkean hyllyn suodattimet ovat periaatteessa toistensa peilikuvia. Molemmat luovat tasaisen kaltevuuden ja tasanteen. Toinen toimii vain matalalla, kun taas toinen hoitaa korkeat äänet. Se on kuin olisi kaksi eri äänenvoimakkuusnuppia, toinen bassolle ja toinen diskantille.

Nyt kun perusasiat ovat hallussa, keskitytään matalan hyllyn suodattimiin ja opitaan käyttämään niitä miksauksissamme.

Mikä on matalahyllysuodatin?

Nyt kun tiedät, mitä matalahyllysuodatin tekee, katsotaanpa tarkemmin , miten se itse asiassa toimii. Pidän sen mahdollisimman yksinkertaisena!

Muistatko, kuinka sanoimme, että matalahyllysuodatin muuttaa matalien taajuuksien äänenvoimakkuutta? No, siihen liittyy hieman enemmän kuin pelkkä säätimen kääntäminen. Kun käytät matalahyllysuodatinta, kerrot EQ:lle kaksi tärkeää asiaa:

• Ensin asetat "katkaisutaajuuden" - tässä vaiheessa hyllysuodatin alkaa vaikuttaa. Sanotaan, että valitset 200 Hz. Käytännössä sanot: "Hei EQ, haluan, että muutat kaiken tämän pisteen alapuolella.".
• Toiseksi päätät, kuinka paljon haluat lisätä tai vähentää kyseisiä taajuuksia. Ehkä haluat lisätä kaikkia taajuuksia 3 dB:llä tai vähentää niitä 6 dB:llä. Tämä luo puhumamme hyllymäisen muodon, joka on pohjastaan tasainen, kuin seinään kiinnitetty hylly!

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että siirtyminen alkuperäisen äänen ja tehostetun/leikatun äänen välillä ei tapahdu yhtäkkiä. Terävän reunan sijasta saat pehmeän kaltevuuden leikkaustaajuuden ympärille. Mitä matalampi kaltevuus on, sitä pehmeämpi siirtymä on ja sitä luonnollisemmalta ja musikaalisemmalta sen läpi kulkeva ääni kuulostaa, eikä niinkään karkealta ja keinotekoiselta.

Low Shelf Boost Vs. Low Shelf Cut (Matalan hyllyn vahvistus)

Erittelemme kaksi tapaa, joilla voit käyttää matalahyllysuodatinta. Lupaan, että tässä on järkeä, vaikka jotkut osat kuulostavatkin aluksi hieman teknisiltä!

Kun käytät matalan hyllyn vahvistusta, nostat matalien taajuuksien äänenvoimakkuutta. Tämä edellyttää lisävahvistusta (tai äänenvoimakkuuden lisäystä) EQ:lta. Ajattele, että voisit nostaa auton stereoiden bassosäädintä. Käytännössä lisäät lisää energiaa mataliin taajuuksiin.

Toisaalta matalan hyllyn leikkaus vähentää matalia taajuuksia. Vaikka leikkaukset eivät teknisesti tarvitse lisävahvistusta toimiakseen, useimmat EQ:t käyttävät silti jotain, jota kutsutaan op-ampiksi, jotta se onnistuisi. Mutta älä huolehdi liikaa teknisistä asioista. Tärkeintä on, että sekä boostit että leikkaukset antavat sinulle sen mukavan, pehmeän hyllymuodon, josta puhuimme aiemmin.

Matalan hyllyn EQ:n vahvistus näyttää melko samanlaiselta kuin alipäästösuodatin, mutta sillä on yksi suuri ero. Sen sijaan, että signaali vain vierisi ikuisesti pois, kuten alipäästösuodattimessa, alipäästövahvistin vahvistaa matalaa ääripäätä ja tasoittuu sitten rajaustaajuuden jälkeen.

Jos olemme hieman nörttejä ja jätämme vaiheen huomiotta (tai tarkastelemme tätä lineaarisen vaihe-EQ:n avulla), voit ajatella, että matalahyllyjen vahvistus sekoittaa kaksi signaalia yhteen: alkuperäisen äänen ja saman äänen, johon on lisätty alipäästösuodatin.

Matalan hyllyn leikkaukset näyttävät vähän kuin korkeapäästösuodattimilta, mutta niissä on jälleen tärkeä ero. Korkeapäästösuodattimessa leikkaus menee aina vain alemmas ja alemmas. Mutta matalalla hyllyllä leikkaus pysähtyy tiettyyn pisteeseen ja tasaantuu luoden hyllysuodattimen.

Aivan kuten boostin kohdalla, voimme ajatella matalien hyllyjen EQ-leikkausta samalla tavalla (jättämällä vaiheen jälleen huomiotta). Kuvittele, että otat alkuperäisen äänesi, sekoitat siihen jonkin korkeapäästösuodatetun version ja vähennät sitten äänenvoimakkuutta niin, että se vastaa alkuperäisen signaalin korkeiden taajuuksien tasoa.

Tiedän, että tämä saattaa kuulostaa paljon tekniseltä hölynpölyltä, mutta älä stressaa, jos et ymmärrä kaikkia yksityiskohtia. Tärkeintä on muistaa, että low-shelf-suodattimet antavat sinulle pehmeän, luonnolliselta kuulostavan hallinnan matalille taajuuksille, käänsitpä niitä sitten ylös- tai alaspäin.

Matalan hyllyn suodattimet täydellisessä maailmassa

Täydellisessä maailmassa matalan hyllyn EQ toimisi kuin valokatkaisin. Käännä se päälle, ja kaikki valitsemasi taajuuden alapuolella oleva muuttuu välittömästi suuremmaksi tai pienemmäksi. Taajuuskaavio näyttäisi täydelliseltä hyllysuodattimelta, jonka terävä, puhdas reuna on juuri rajauspisteessä. Ei tasaisia rinteitä, vain mukava, terävä suorakulma.

Todellisessa maailmassa ääni ei kuitenkaan toimi näin. Se on kuin yrittäisi piirtää täysin suoraa viivaa hiekkaan. Vaikka olisit kuinka huolellinen, reunat ovat aina hieman epätarkat.

Jopa nykyisillä digitaalisilla EQ:illa (jotka pääsevät melko lähelle täydellistä hyllysuodattimen muotoa) on aina jonkinlainen siirtymäaika. Ja tiedätkö mitä? Se on itse asiassa hyvä asia! Pehmeät siirtymät auttavat EQ:n muutoksia kuulostamaan korvissamme musiikillisemmalta ja luonnollisemmalta. Erittäin jyrkkä katkaisu kuulostaisi keinotekoiselta ja saattaisi jopa aiheuttaa ikäviä artefakteja äänessäsi.

Jos tarkastelemme yllä olevaa kuvaa, jossa on 96 dB/oktaavin kaltevuus (jyrkin FabFilter Pro-Q 3:ssa saatavilla oleva kaltevuus), meillä on edelleen kaltevuus. Se ei ole suora pudotus.

Tärkeät matalan hyllyn EQ-säätimet

Hyvä on, nyt kun meillä on vankka käsitys siitä, mitä matalahyllysuodattimet ovat ja miten ne toimivat, puhutaanpa nyt niistä säätimistä, joihin törmäät niitä käyttäessäsi.

Gain

Aloitetaan Gain-säätimestä. Tällä säädät, kuinka paljon haluat lisätä tai vähentää matalia taajuuksia. Haluatko enemmän bassoa? Käännä vahvistusta ylöspäin. Haluatko vähemmän? Säädä sitä alaspäin.

Vahvistus mitataan desibeleinä (dB), ja se toimii aivan kuten stereoiden äänenvoimakkuuden säädin. Jos vahvistat sitä +6 dB:llä, saat bassosta paljon voimakkaamman. Jos vähennät sitä -6 dB:llä, taltutat matalia taajuuksia, jotta ääni kuulostaisi selkeämmältä tai jotta miksauksessa olisi enemmän tilaa muille elementeille.

Useimmat EQ:t antavat noin +/- 15 dB:n vahvistuksen, mutta jotkut analogisesti mallinnetut lisäosat, kuten Pultec EQP-1A, voivat lisätä tätä jopa +20 dB:iin! FabFilterin Pro-Q 3 menee vielä askeleen pidemmälle +/- 30 dB:n vahvistuksella.

Taajuus

Seuraavaksi on vuorossa taajuuden säätö, joka on tärkein säätö, kun on kyse siitä , missä hyllysuodattimesi käynnistyy. Se asettaa shelving-suodattimesi katkaisupisteen ja kertoo suodattimelle, mihin taajuuteen se alkaa vaikuttaa.

Jos asetat taajuudeksi 200 Hz, suodatin alkaa säätää kaikkea tämän pisteen alapuolella olevaa. Tämän taajuuden vahvistaminen tai leikkaaminen tarkoittaa, että vaikutat kappaleen subbasso- ja bassoalueeseen, jolla on suuri vaikutus kokonaissoundiin.

Jos siirrät taajuuden alemmaksi, esimerkiksi 50 Hz:iin, vaikutat todella matalaan subbassoalueeseen. Toisaalta taajuuden siirtäminen korkeammalle (esimerkiksi 300 Hz) vaikuttaa bassoon ja alempiin keskiääniin.

Rinne

Slope on hieman hienovaraisempi säätö. Sillä säädät, kuinka jyrkkä tai matala siirtymä on vahvistettavien tai leikattavien taajuuksien ja niiden taajuuksien välillä, joihin ei vaikuteta.

Jos asetat jyrkän kaltevuuden (noin 24 dB/oktaavi tai enemmän), siirtymä vahvistetuista taajuuksista koskemattomiin taajuuksiin on paljon jyrkempi, mikä tekee efektistä äkillisemmän. Tämä voi toimia hyvin tietyissä tilanteissa, mutta voi kuulostaa liian keinotekoiselta toisissa tilanteissa.

Jos esimerkiksi yrität korjata jotain tiettyä asiaa, kuten leikata pois ongelmallisen matalan taajuuden tai poistaa subbassojen muminaa, jyrkkä kaltevuus voi olla hyödyllinen. Sen avulla pääset nopeasti eroon tietystä taajuudesta vaikuttamatta liikaa sen ympärillä olevaan alueeseen.

Jyrkkä kaltevuus voi kuitenkin kuulostaa keinotekoiselta musiikillisissa tai soinnillisissa tilanteissa, joissa tavoitellaan tasaista ja luonnollista ääntä (esimerkiksi kun vahvistat bassoa lisätäksesi kappaleeseen lämpöä).

Matalampi kaltevuus (esimerkiksi 6 dB/oktaavi) luo pehmeämmän käyrän, jolloin muutos tuntuu luonnollisemmalta ja saumattomammalta.

Q-kerroin

Ja lopuksi Q-tekijä. Tämä säätelee suodattimen vaikutuspiirissä olevan taajuusalueen leveyttä.

Pienempi Q tarkoittaa, että rajauspisteen ympärillä vaikuttaa laajempi taajuusalue. Ajattele sitä laajana siveltimenvetona, joka vaikuttaa lempeästi suureen osaan bassoaluettasi. Korkeampi Q taas tarkoittaa, että keskityt paljon kapeampaan kaistaan. Se on kuin zoomaamalla tiettyyn kohtaan taajuusspektrissäsi ja säätämällä vain pientä osaa siitä.

Vaiheensiirto matalahyllysuodattimissa

Saatat siis miettiä: "Miksi minun pitäisi välittää vaihesiirtymästä?".

Oikeudenmukainen kysymys! Vaikka emme aina suoraan huomaa vaiheensiirtoa, sillä on suuri merkitys siihen, miltä miksauksesi tuntuu.

Kun käytät matalahyllyjen taajuuskorjainta, et ainoastaan lisää tai vähennä matalien taajuuksien äänenvoimakkuutta, vaan muutat myös hienovaraisesti näiden taajuuksien ajoitusta. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten kaikki miksauksesi osat istuvat yhteen, joten on tärkeää ymmärtää, mitä kulissien takana tapahtuu.

Vaihesiirto tarkoittaa sitä, miten signaalin ajoitusta säädetään suodatinta käytettäessä. Vaikka suodatin vaikuttaa matalien taajuuksien voimakkuuteen, se myös muuttaa ajoitusta, jolloin tietyt äänen osat saapuvat hieman aikaisemmin tai myöhemmin kuin ennen. Tämä ei välttämättä ole aina heti havaittavissa, mutta se voi muuttaa kaiken linjaa miksauksessa.

Tässä kohtaa asiat muuttuvat mielenkiintoisiksi. Korkea- ja alipäästösuodattimien tiedetään aiheuttavan 90º:n vaiheensiirtymän jokaiselle suodattimessa olevalle reaktiiviselle komponentille (kuten kondensaattoreille tai induktoreille). Tämä tarkoittaa, että joka kerta, kun signaali kulkee jonkin näistä komponenteista läpi, se viivästyy neljännesjaksolla. Tämä voi antaa soundille tietynlaisen "off-sync" -tunnelman, varsinkin kun käytät näitä suodattimia äärimmäisillä tavoilla.

Matalahyllyiset suodattimet eivät kuitenkaan painosta vaiheensiirtoa aivan yhtä voimakkaasti. Vaikka ne aiheuttavat edelleen jonkin verran vaiheellista siirtymää (eli ne muuttavat edelleen signaalin ajoitusta), ne eivät siirry täysin 90º:n siirtymään, jota korkea- ja alipäästösuodattimet voivat aiheuttaa.

Sen sijaan vaiheen siirtymä on paljon hienovaraisempi.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle tuottajana tai miksaajana?

Se tarkoittaa, että kun käytät matalan hyllyn EQ:ta, vaikutat sekä äänenvoimakkuuteen että matalien taajuuksien ajoitukseen, mutta muutokset eivät ole yhtä dramaattisia ja musiikillisempia kuin muuntyyppisillä suodattimilla.

Milloin kannattaa käyttää Low Shelf EQ:ta

Nyt kun olet saanut hyvän käsityksen matalan hyllyn EQ:ista ja niiden toiminnasta, puhutaanpa siitä , milloin niitä kannattaa käyttää. Ne ovat monipuolisempia kuin luuletkaan.

Lämmön lisääminen täydelliseen sekoitukseen

Yksi klassisista matalahyllyjen EQ:n käyttökohteista on lisätä lämpöä koko miksaukseen masterointivaiheessa. Lempeä matalahyllytehon vahvistus voi saada miksauksen tuntumaan täyteläisemmältä menemättä kuitenkaan liian pitkälle.

Aloitan yleensä asettamalla katkaisutaajuuden noin 100 Hz:n ja 150 Hz:n välille, jotta saat mukavan laajan vahvistuksen. Siitä eteenpäin vahvistan noin 2-4 dB:llä, jotta miksaukseni tuntuisi pehmeältä ja pyöreältä. Suosittelen pitämään kaltevuuden noin 6 dB/oktaavi, jotta lähestymistapa olisi hienovarainen.

Potkurummun antaminen lisää naudanlihaa

Potkurummut elävät usein matalissa äänissä, ja joskus ne tarvitsevat hieman lisäpotkua, jotta ne todella erottuvat miksauksesta. Jos etsit iskevämpää ja keskittyneempää potkua, matalahyllyjen vahvistus voi tehdä ihmeitä, kun haluat tuoda syviä syviä syviä ääniä esiin.

Aseta katkaisutaajuus noin 50 Hz:n ja 80 Hz:n välille ja vahvista taajuutta noin 3-5 dB:n verran. Käytä jyrkempää kaltevuutta (esimerkiksi 12 dB/oktaavi), jotta potkusta tulee selkeämpi ja jotta vahvistetut matalat taajuudet eivät pääse valumaan keskitaajuuksiin.

Tilan luominen Low-End-instrumenteille

Matalan äänenvoimakkuuden instrumentit, olipa kyseessä bassokitara tai syntetisaattoribasso, tarvitsevat usein omaa tilaa miksauksessa. Jos ne hukkuvat raidassa tai kilpailevat muiden matalien elementtien kanssa, hienovarainen matalien hyllyjen leikkaus muihin, keskialueen instrumentteihin voi auttaa luomaan tilaa.

Aseta katkaisutaajuus noin 80-120 Hz:n taajuudelle ja leikkaa keskialueen soittimia maltillisesti noin 2-3 dB:n verran käyttäen matalaa kaltevuutta, noin 6 dB/oktaavi.

Low-Shelf EQ vs. Tilt-suodatin

Tilt EQ:ta voidaan käyttää hyvin samalla tavalla kuin matalahylly-eq:tä, mutta sen sijaan, että ne vahvistaisivat tai leikkaisivat tietyn pisteen ylä- tai alapuolella olevia taajuuksia, ne muuttavat niiden läpi kulkevan raidan koko äänitasapainoa säätämällä sekä matalia että korkeita taajuuksia kerralla. Näin saat aikaan "kallistavan" vaikutuksen, jossa bassoja ja diskantteja joko tehostetaan tai leikataan yhdessä, mikä luo tasapainoisemman kokonaisäänen.

Tilt EQ:t ovat yleensä laajakaistaisia (eli ne vaikuttavat laajaan taajuusalueeseen) ja toimivat siten, että ne nostavat tai laskevat matalaa ääripäätä ja tekevät päinvastoin korkealle ääripäälle. Jos siis vahvistat matalia taajuuksia, korkeita taajuuksia vähennetään saman verran ja päinvastoin.

Se on kuin kallistaisi koko taajuusspektriä toiselle puolelle.

Käytän usein mieluummin tilt EQ:ta kuin shelving-suodatinta, jos haluan antaa kappaleelle enemmän lämpöä lisäämällä matalampia ääniä ja leikkaamalla korkeampia ääniä tai tehdä siitä kirkkaamman lisäämällä korkeampia ääniä ja leikkaamalla matalampia ääniä. Se on loistava työkalu miksauksen kokonaisuuden muokkaamiseen, varsinkin kun et löydä oikeaa tasapainoa matalien alueiden täyteläisyyden ja korkeiden alueiden kirkkauden välillä.

Loppuajatuksia - Matalan hyllyn EQ:n hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla

Matalan hyllyn taajuuskorjain saattaa vaikuttaa petollisen yksinkertaiselta työkalulta, mutta oikein käytettynä sillä voi olla suuri merkitys miksauksissasi. Käytän mielelläni matalahyllyfilttereitä lisäämään lämpöä, siistimään matalia ääniä ja muokkaamaan miksaukseni yleistä tasapainoa yhdessä korkea- ja alipäästösuotimien kanssa.

Ne voivat olla hyvin sulavia ja musiikillisia, mutta yhtä tarkkoja riippuen asetuksista ja käytetystä EQ:sta.

Kuten minkä tahansa EQ:n kanssa, vähemmän on usein enemmän, erityisesti matalien hyllyjen vahvistusten kanssa. Liian suuri määrä tällä taajuusalueella matalahyllyjen EQ:lla voi voimistaa miksausta. Jos todella tarvitsen suurta matalien hyllyjen EQ-korotusta, yhdistän sen yleensä korkeapäästösuodattimen kanssa, jotta en nostaisi esiin kasan kuulumatonta mutaa.

Kokeileminen kannattaa tietysti aina, kunhan sinulla on siihen oikea seurantajärjestelmä. Loppujen lopuksi jokainen miksaus on erilainen, ja joskus äärimmäisetkin säädöt ovat niitä, joilla homma hoituu.