Gospelmusiikki on yksi vanhimmista pitkäaikaisista musiikkilajeista, joka vaikuttaa edelleen nykypäivän suosittuihin ääniin. Suuri osa tämän tyylilajin taikuudesta juontaa juurensa sielukkaiden gospel-sävelten taikuuteen, jotka helposti hurmaavat kuulijat ainutlaatuisella rakenteellaan ja äänellään.

Mutta miten luodaan gospel-sointuja? Ja mistä gospelmusiikki on peräisin? Seuraavassa puramme kaiken, mitä sinun on tiedettävä gospel-soinnuista, ja jaamme joitakin yleisiä gospel-soinnun etenemistapoja, jotta voit käyttää näitä elementtejä omassa musiikissasi.

Mitä on gospelmusiikki?

Kuten nimestä voi päätellä, gospelmusiikki on kristillisen jumalanpalvelusmusiikin osa-alue, jota määrittävät vahva laulu, harmonia ja rytminen säestys. Tämä tyylilaji on peräisin 1800-luvun lopun afroamerikkalaisista kirkoista, jotka rakentuivat pyhien laulujen ja virsien varaan.

Lajityyppi on edelleen vahva, ja se muistuttaa jonkin verran muita lajityyppejä, kuten jazzia, joka myös jakaa lajityypin monimutkaisen harmonisen rakenteen.

Mikä on sointu?

Sointu on yleensä kolmen tai useamman nuotin ryhmä, jota kutsutaan kolmisoinnuksi. Näillä sävelillä on tiettyjä äänellisiä suhteita ja ne leikkivät dissonanssilla eli eri sävelten välisellä äänellisellä jännitteellä. Soinnussa voi olla enemmän tai vähemmän kuin kolme nuottia, mutta kolmisointuja käytetään yleisimmin useimpien sointujen rakennuspalikoina.

Soinnut rakentuvat asteikoiksi kutsutuista nuottikuvioista, jotka kaikki vetävät nuotteja tietystä nuottiperheestä tai avaimesta. Yksinkertaisimmillaan sointu on useita toisiinsa liittyviä nuotteja, jotka soitetaan samanaikaisesti.

Eri perus sointutyypit selitetty

Ymmärtääksesi gospel-sointujen perustan sinun tulisi ymmärtää perussointutyypit. Tässä ovat sointutyypit, joita löydät kaikista musiikkityyleistä.

Majuri

Duuri sointu rakentuu duuriasteikosta, joka yhdistetään iloisempaan, pop- tai rock-soundiin. Näissä soinnuissa ei ole paljon dissonanssia. C-avaimessa C-duuri sointu on C E G.

Minor

Molli-soinnut rakentuvat molliasteikosta, ja niihin liittyy salaperäisempi, joskus surullisempi ääni. C-duuri-sävelessä soinnun toinen aste d-molli kirjoitetaan D F A.

Lisätty

Augmentoitu sointu, lyhennettynä Aug, rakentuu duurikolmisoinnusta. Tämä sointutyyppi ottaa duurikolmisoinnun viidennen asteen ja korottaa sitä puolisävelen verran. C-duuri augmentoituna olisi siis C E G# C-duuri-kolmisoinnun C E G:n sijaan.

Vähentynyt

Vähennetty sointu ottaa mollin kolmisoinnun ja litistää sen 5. asteen. Jos haluaisimme ottaa a-molli-soinnun (A C E) ja tehdä siitä A-vähennetyn (Aᵒ tai A Dim), litistäisimme E:n ja saisimme aikaan A C Eb:n.

Seitsemäs

Seitsemäs sointu tarkoittaa, että peruskolmisoinnun lisäksi lisätään ylimääräinen asteikkoaste, tässä tapauksessa asteikon seitsemäs sävel. Jos esimerkiksi otamme C-duuri-kolmisoinnun, C E G, ja lisäämme siihen C-duurin seitsemännen asteen (B), luomme C-duuri-seitsemännen soinnun, joka tunnetaan myös nimellä Cmaj7, joka kirjoitetaan seuraavasti: C E G B.

Mikä on sointukulku?

Sointukulku on toistuva sointukuvio. Tässä kuviossa käytetään sointuja, jotka ovat kaikki samassa sävellajissa, ja sointujen nimet perustuvat niiden sijaintiin kyseisessä sävellajissa. Esimerkiksi C-duurin 1 4 5-soinnun eteneminen, jota joskus kutsutaan I IV V:ksi, olisi C-duuri (ensimmäinen sointu C-avaimessa), F-duuri (neljäs sointu C-avaimessa) ja G-duuri (viides sointu C-avaimessa).

Eri musiikkilajeissa käytetään yleensä erilaisia sointukulkuja ja tekniikoita. Esimerkiksi suurin osa populaarimusiikista pyörii duurin I (toonika), duurin IV (subdominantti) ja duurin V (dominantti) sointujen ympärillä. Muissa tyylilajeissa, kuten jazzissa ja gospelmusiikissa, käytetään enemmän vaihtelua mollin 2. sointuihin, seitsemäsosasointuihin ja muihin jäljempänä käsiteltäviin sointutyyppeihin.

Huomaa, että asiayhteydellä on väliä sointukulkujen kanssa. Samojen sointujen eri järjestys luo silti uuden äänivasteen, sillä se, mitä kuulemme ennen tai jälkeen äänen, voi vaikuttaa käsitykseemme siitä.

4 yhteistä Gospel sointutyypit

Gospelmusiikissa perus sointutyypit nostetaan uusiin korkeuksiin. Seuraavassa on yleisiä sointutekniikoita, joita näkee gospelmusiikissa, mutta ei välttämättä missään muualla:

Toissijainen dominantti tai lisätyt seitsemäsosat soinnut

Toissijaista dominantti- tai augmentoitua seitsemäsosaa käytetään usein vaihtamaan avaimia etenemisessä. Nämä soinnut sisältävät soinnun tonicin tai dominantin kanta-avaimen ulkopuolella, joten ne sopivat erinomaisesti siirtymiin.

Lisää 9 sointua

Samanlainen kuin seitsemäs sointu, Add 9 - sointu on duuri- tai mollikolmisointu, johon on lisätty yhdeksäs asteikko. Esimerkiksi Cadd9 olisi C E G D 9-duuri-sointuna. Molli-9-soinnut noudattavat samaa periaatetta käyttäen molliasteikon sävyjä.

Tätä periaatetta voidaan soveltaa myös muihin asteikkoasteisiin, kuten 11- tai jopa 13-sointuihin.

Vähennetty seitsemäsosa sointuja

Vähennetty seitsemäs sointu on vähennetty kolmisointu, jossa on vähennetty seitsemäs sävel tai seitsemäs sävel, jota on madallettu kahdella puoliäänellä.

Half Diminished seitsemäsosa sointuja

Puoliksi vähennetty seitsemäs sointu on vähennetty kolmisointu, jonka seitsemäs sävel on madallettu yhdellä puoliäänellä.

Vaikka nämä tuntemattomat sointutyypit voivat olla hämmentäviä, on tärkeää muistaa, että gospelmusiikki on melko monimutkaista ja sisältää toisinaan epätavallisia harmonia- ja sointuvaihteluita. Nämä soinnut sisältävät usein jatkoja, jotka kertovat gospelmusiikin taipumuksesta vetää vahvasti soinnusta toiseen johtavien sävyjen avulla.

5 Gospel sointukulkua

Oletko valmis aloittamaan oman gospel- tai gospel-henkisen musiikin tekemisen? Tässä on joitakin yleisimpiä gospel-sointukulkuja, joista kuka tahansa voi nauttia.

2 5 1 Sointukulku

2 5 1 -sointukulku on klassikko, jota on nähty niin gospel- kuin jazzmusiikissa. Voit kuulla tämän etenemisen Kirk Franklinin Love Theory -kappaleessa:

1 5 6 4 Sointukulku

Tämä sointukulku esiintyy monissa gospel-piano- ja balladiklassikoissa. Voit kuulla sen Tasha Cobbsin kappaleessa Break Every Chain:

6 2 5 1 Sointukulku

Tämä sointukulku on hyvin suosittu gospel-musiikissa. Kuuntele tätä sointukulkua esimerkiksi Marvin Sappin I Worship You Almighty God -kappaleessa:

5 1 Sointukulku

5 ja I soinnut ovat edelleen vahvasti esillä gospelmusiikissa. Voit kuulla tämän etenemisen klassisissa lauluissa, kuten Amazing Grace:

3 6 2 Sointukulku

Tämä sointukulku, jota joskus kutsutaan gospel-pianon "turnaroundiksi", koristaa usein muiden sointusekvenssien loppua. Kuule se gospel-lauluissa kuten There Is None Like You:

Astuminen gospelmusiikin ihmeelliseen maailmaan on helppoa, kun opit tuntemaan näiden erityisten sointukulkujen kielen. Toivottavasti tämä opas helpottaa sinua aloittamaan oman gospelmusiikin luomisen.